Bookmark and Share

Tunne-elämä, halut ja himot

Kokonaisia kirjoja on kirjoitettu taistelusta haluja ja himoja vastaan. Venäläinen John the Big Kolpak, Kristuksen takia houkka, sanoi 1600-luvulla: "Jumala antaa sinulle hevosen, jolla vain sinä pystyt ratsastamaan. Kukaan muu ei edes voi nousta sen satulaan." Tämä koskee erityisesti tunteita, himoja ja haluja, niin 'hyviä' kuin 'pahojakin', mielihyvää ja tuskaa.

Jeesuksen Rukous kirjan johdannossa Paula Tuomikoski kirjoittaa: "Tunne on voima, jolla on päämäärä itsessään". Ilman tätä voimaa kaikki tekomme ovat voimattomia eivätkä useinkaan johda mihinkään päämäärään. Toisaalta jos se mitä haluamme, janoamme ja himoitsemme tapahtuu oman luontomme mukaisesti, ilman omantuntomme apua, niin se useasti vie meitä minne tahansa.

Tunne-elämämme vaikeudet johtuvat usein varhaiskasvatuksestamme, tai paremminkin kristillisen kasvatuksen puutteesta. Kotikasvatus perustuu käsitykseemme vapaudesta. Tämä perusnäkemys elämästä on ihmiseen juurtunut 'itsesäilytysviettinä'. Fyysisessä toiminnassa se merkitsee sitä, että kun joku meitä uhkaa niin joko pötkimme pakoon tai turvaudumme väkivaltaan. Ajattelutoiminnassa pidämme kiinni mielipiteistämme, jotka ovat meidän 'totuutemme' ilmaisuja. Tunne-elämässämme pyrimme mielihyvään. Kristillinen maailmankäsitys on täysin päinvastainen.

Evankeliumeissa sanotaan "rakastakaa vihollisianne, tehkää hyvää niille, jotka teitä vihaavat". Uudessa Testamentissa ei myöskään kielletä rakastamasta ja tekemästä hyvää niille, jotka teitä rakastavat. Toisaalta meille sanotaan, että meidän on rakastettava Jumalaa ja tehtävä hyvää. "Henkilökohtainen hyvä, toisen hyvä ja Jumalan palveleminen ovat niin erottamattomasti liittyneet toisiinsa, ettei niitä ole syytä eroittaa."

Vanha suomalainen sanonta sanoo "Jokahise hyvä ei uo yhelaine". Kuitenkin 'hyväntekeminen' on läheisesti yhteydessä siihen mitä sanotaan rakkaudeksi.

Mitä näillä kolmella erilaisella rakkaudella tarkoitetaan?
1) itserakkaus,
2) lähimmäisenrakkaus ja
3) rakkaus Jumalaan?

Rakkautta on kahta lajia, orjan rakkautta ja kovalla työllä ansaittua rakkautta, jota kellään ei syntyessään ole. Jotkut oppivat sen tuntemaan lapsuudessaan ja jotkut vasta vanhana. Vain työllä ansaitulla rakkaudella on arvoa. Tämä koskee kaikkia: itserakkautta, lähimmäisenrakkautta ja rakkautta Jumalaan. Kukaan ei voi rakastaa kärsimättä.

© Reijo Oksanen 2007-2010

Uusi Valamo

Uuden Valamon kirkko

Uuden Valamon kirkko
Kuvan otti Jari Hietavala 2007